Tämän päivän monimutkaisia ja paradoksaalisia ongelmia ei ratkaista yksin. Tarvitsemme moninaisia ihmisiä verkostoihimme. Sosiaalinen pääoma on hyvä väylä tarkastella noita itsenäisiä, mutta toisistaan riippuvaisia vuorovaikutussuhteita erilaisissa verkostoissa. Sosiaalisen pääoman kehittäminen lisää sitoutumista ja mahdollisuutta entistä syvempään ja parempaan yhteistyöhön. Sosiaalisen pääoman mekanismit tarjoavat hyvän lähtökohdan tarkastella sitä, miten sosiaaliset suhteet syntyvät ja syvenevät (Adler & Kwon, 2002; Ellison et al., 2011; Nahapiet et al., 2005; Putnam, 2000).
Sosiaalisen pääoman mekanismit tarkastelevat sitä,
- miten ihmiset laajentavat sosiaalisia suhteitaan ja verkostojaan (yhdistävä sosiaalisen pääoman mekanismi)
- miten niitä syvennetään (sitova sosiaalisen pääoman mekanismi)
- miten muualla syntyneitä suhteita voidaan ylläpitää esimerkiksi virtuaalisessa toimintaympäristössä tai sosiaalisessa mediassa (ylläpitävä sosiaalisen pääoman mekanismi).
Myös luottamusta on käsitelty sosiaalisen pääoman mekanismien yhteydessä ja sillä onkin merkittävä rooli erityisesti suhteiden syventämisessä.
” Organisaation sisällä yhdistävä sosiaalinen pääoma on tärkeä esimerkiksi siilot ja toimialat ylittävän yhteistyön synnyttämisessä.”
Organisaatiossa annamme usein verkostojen laajentamiselle merkittävän painoarvon. Tällöin korostamme yhdistävää sosiaalisen pääoman mekanismia. Verkostojen laajentamisella haetaan moni hyötyjä. Tuntemalla paljon ihmisiä pääsemme käsiksi tietoon, jota meillä ei ehkä muuten olisi mahdollista saada tai sen saavuttaminen olisi ainakin vaivalloista. Verkostojen kanssa kehitämme yhteisiä tuotteita, teemme yhteistyötä myynnissä ja markkinoinnissa tai rakennamme alihankintasuhteita, jotta voimme palvella asiakkaitamme laajemmin tai syvemmin. Verkosto- ja ekosysteemiajattelun innoittamana laajennamme erityisesti ulkoisia verkostoja. Muualla, kuten harrastuksissa, saatuja verkostoja hyödynnetään työssä ja päinvastoin. Organisaation sisällä yhdistävä sosiaalinen pääoma on tärkeä esimerkiksi siilot ja toimialat ylittävän yhteistyön synnyttämisessä.
Yhtä usein, kun kuulee ylistettävän verkostotyöstä saatavia hyötyjä, kuulee myös väitteitä sen hyödyttömyydestä erityisesti niiden hankkimiseen käytetty aika huomioiden. Laajennamme usein verkostoja kiinnittämättä huomiota niissä syntyvien ihmissuhteiden laatuun. Sosiaalisia suhteita laajennettaessa, ja erityisesti verkostomaisessa toiminnassa, huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti siihen, minkälaisia hyötyjä verkostosuhteista haemme. Tämän perusteella ratkeaa muun muassa se, kuin syviä ihmissuhteita tarvitsemme.
” Luottamusta syntyy yksilöön, yhteisöön tai organisaatioon.”
Verkostotyön laatu syntyy luottamuksesta. Luottamusta syntyy yksilöön, yhteisöön tai organisaatioon. Tieto ei kulje, jos luottamusta ei ole. Yhteistyö vaatii usein yksilötason luottamusta ja sen kehittyminen vie oman aikansa. Yksilötasolla on saatava kokemusta siitä, että tulee oman asiansa kanssa kohdatuksi hyvin. Toisaalta organisaatioon sitoutunut luottamus, kuten esimerkiksi sujuva ja hyvä päätöksentekoprosessi, auttaa luottamuksen syntymisessä silloin, kun yksilötason luottamuksella ei ole aikaa kehittyä. Myös erilaiset yhteiset säännöt ja normit voivat auttaa tässä. Suhteiden syventämisen yhteydessä puhutaankin usein sitovasta sosiaalisen pääoman mekanismista. Sitovalla mekanismilla on paikkansa myös työelämässä. Se auttaa syvemmän yhteistyön rakentamisessa, jota tarvitaan esimerkiksi innovaatioprosesseissa. Sitovalla pääomalla on myös kääntöpuolensa. Vahva sitova pääoma voi kääntää esimerkiksi tiimin tai yksikön toiminnan sisäänpäin. Ihmiset touhuilevat luottamuksellisessa ympäristössä mielellään keskenään ja tällaiseen vahvaan verkostoon tai yksikköön murtautuminen on ulkopuoliselta vaikeaa. Tällöin organisaatiossa voi tiedonkulku estyä.
”Työssä ollaan kuitenkin tekemässä työtä ja siihen liittyvien tavoitteiden toteuttaminen on otettava suunnittelun keskiöön.”
Erilaiset sosiaalisen median kanavat ovat suosittuja myös organisaation sisäisessä viestinnässä. Niiden avulla voidaankin ylläpitää muualla syntyneitä sosiaalisia suhteita. Kanavia on valittavissa valtava määrä. Oman näkemykseni mukaan yhteistyötä ja tiedon virtaamista organisaatiossa ei niinkään estä kanavista johtuvat tekniset puutteet, vaan niiden runsas määrä, huono koordinointi organisaatiossa ja vaikeus seurata monia kanavia yhtä aikaa. Eri työtehtävissä ja erilaisissa verkostoissa korostuvat eri kanavien hyödyt. Toinen tykkää Yammerista, toinen Teamsin työryhmätyöskentelystä ja toiselle riittää perinteinen sähköposti. Kaikki näistä eivät toki ole sosiaalisen median kanavia, mutta on ymmärrettävä, että eri organisaation osissa ja erilaisissa työtehtävissä viestintä ja vuorovaikutus edellyttävät erilaisia välineitä, jotta tavoitteet saavutetaan. Työssä ollaan kuitenkin tekemässä työtä ja siihen liittyvien tavoitteiden toteuttaminen on otettava suunnittelun keskiöön.
” Sosiaalista pääomaa on vaikea kopioida, mistä syystä se on organisaatiolle onnistuessaan erinomainen kilpailuetu.”
Organisaation on hyvä ottaa sosiaalisen pääoman kehittäminen omaan strategiaansa. Se on sulautettava osaksi tavoitteita, työprosesseja, toimintaohjeita ja roolituksia. Tällä tavalla se saadaan palvelemaan työn tekemistä ja sujuvaa arkea organisaatioissa. Sosiaalisen pääoman kehittäminen todellakin kannattaa. Se lisää sitoutumista ja mahdollisuutta entistä syvempään ja parempaan yhteistyöhön. (Laitinen, 2020) Sosiaalista pääomaa on vaikea kopioida, mistä syystä se on organisaatiolle onnistuessaan erinomainen kilpailuetu.
